Tirion Welsh Ponies
Poniorit Ponitammat Esittely Welshkasvatus

Tirion Tywysoges Calonnau


pony
© Anthony Booth


Tirion Tywysoges Calonnau (Princess of Hearts) on semmoinen sydämiä melkein joka paikassa valloittava prinsessaponi, nimi sopiikin siis kuin nenä päähän. Tirri on todellinen hienohelma ja se tuntuu usein ajattelevan, että tallin henkilökunta on paikalla vain hänen suloisuuttaan hoitamassa ja palvelemassa. Tamma ei mm. syö kupistaan, jos sitä ei ole kuurattu puhtaaksi edellisistä puuroista ja on se joskus kieltäytynyt menemästä uloskin sadesäällä, olkoonkin loimitettuna korvista häntään. Maastakäsin Tirri on onneksi hienostelustaan huolimatta varsin mutkaton ja nauttiii huomiosta paljon, harjata ja rapsutella saisi vaikka ikuisuuden ja tamman riimunnarun uskaltaa antaa hieman pienemmällekin talliapulaiselle, kun on aika viedä ponit aamulla ulos.

Parhaiten Tirri kulkee ehdottomasti maneesissa, ulkokilpailut ovat olleetkin sen kanssa pieni haaste (lue: useampi peruttu startti takana) ja aina on toive hyvästä säästä ja kuivasta pohjasta. Ratsastettavuudeltaan Tirri on yllättävän tasainen ja yritteliäs, vaikka joskus tarjoileekin varsin kärkkäästi omia mielipiteitään. Ratsastajaltaan tamma tarvitsee rauhallista kättä ja hyvää mieltä, huonona päivänä ei satulaan kannata kiivetä. Tirri painuu edestä herkästi hieman tyhjäksi, joten sen kanssa saa olla tarkkana, kun samalla takajalatkin lähtevät omille lomilleen. Maastoilusta Tirri ei niin tunnu välittävän, yksinään se on hankala saada edes ulos oman pihan porteista. Porukalla Tirrikin tyytyy kohtaaloonsa ja suostuu metsän siimekseen, mutta väistelee varmasti jokaista lammikkoa ja sateen sattuessa tamman ilme on kuin sitruunan nielleellä.

VH22-026-0070
welsh cob (sek. D), tamma
ruunikko, 153 cm
s. 01.04.2022, yli 15-vuotias

om. elen (VRL-01863)
yleispainotteinen      (Helppo A - 90 cm)

Meriitit

Champion 06.06.2023
KRJ-II (92p.) 28.02.2023
VWY-II (41p.) 01.11.2022
KTK-III (68p.) 20.04.2022

Porrastetut kilpailut

ERJ:n porrastetuissa tasolla 2/-1 (922 p.)
KRJ:n porrastetuissa tasolla 5/4 (1810.15 p.)

Arvokilpailut

Ponilla ei ole tuloksia

Näyttelytulokset

31.05.2023 NJ Ponitila Adina - IrtoSERT
28.11.2022 NJ Tirion Welsh Ponies - IrtoSERT
25.04.2022 NJ Tirion Welsh Ponies - IrtoSERT



Jälkeläiset

ori Tirion Tywysog O Tywyllwch, s. 01.07.2022, i. Tirion First Class


Sukutaulu

Ponilla on sukua netissä yksi (1) polvi
Emälinja: Mintymordd Rhamant (D)
Isälinja: Cariad King Louie (D)



i. Cariad King Louie
prt sab wD, 147 cm
KTK-I
e. Mintymordd Rhamant
rn wD, 147 cm
KTK-III, VWY-C
ii. Cariad King Julien
evm
ie. Cariad Princess Celestia
evm
ei. Parcmewn Mored
evm
ee. Mintymordd Rhosie
evm
iii. Cariad His Highness
evm
iie. Cariad Gloria
evm
iei. Cariad Shining Armor
evm
iee. Avonmore Ceinlyn
evm
eii. Mawrfrydig Dewi
evm
eie. Parcmewn Morgan
evm
eei. Neuadfflach Hywel
evm
eee. Mintymordd Tywysoges
evm

Päiväkirja- & valmennusmerkinnät

Päiväkirjamerkintä

Elämä Tirri-tamman kanssa on sujunut hienosti. Se on menestynyt kilparadoilla hienosti tuoden kotiin kymmeniä ruusukkeita, ansioitunut näyttelykehissä sen verran, että ponikantakirjaan pääsy oli aikalailla selviö ja on arjessakin varsin mukava tapaus. Iän karttuminen on selkeästi näkynyt Tirrissä sen käytöksen tasaantumisena ja vihdoinkin rupesi tuntumaan. että voisi olla sopiva aika siirtää Tirri siitostammojemme joukkoon. Oriksi valikoitui Tirionin ensimmäisiin kasvatteihin lukeutuva Tirion First Class ja pienten vastoinkäymisten jälkeen Tirrikin saatiin tiinehtymään. Tirri oli melkoinen hapannaama tiineyden ajan ja kieltämättä en malttanut odottaa, että varsa putkahtaisi maailmaan ja se tavallinen Tirri toivottavasti palaisi takaisin. Tätä varsaa saatiinkiin odotella, mutta kolme viikkoa yli lasketun ajan oli Tirrillekin tarpeeksi ja se varsoi ison, mustan orivarsan. Tirri oli varsin hämmentynyt alkuun ja tammaa jouduttiin pitämään kiinni, että varsa pääsi nisälle, mutta onneksi tilanne tasaantui muutamassa päivässä ja varsa emänsä kanssa on viettänyt leppoisaa laidunelämää.

Kouluvalmennus (valmentajana Kirsiina)

Heilautin kättäni. Olin juuri nähnyt Tirrin ratsastajansa kanssa, kun he olivat kulkemassa tallipihalta kohti kenttää. Ratsastaja pysäytti ratsunsa jääden odottamaan minua, ja kuljimme kentälle yhdessä. Samalla keskustelimme niitä näitä tamman edistymisestä, sekä erityisesti sen kisamenestyksestä. Joitain ongelmiakin on kuitenkin ilmennyt, joihin tänään paneuduttaisiin. Alkuverryttelyiden jälkeen kehotin ratsukon tekemään taas sulkutaivutteluita ravissa. Tirri on kuulemma alkanut hieman laahaamaan takajalkoja, eikä ne ponnista niin hyvin kuin aiemmin. Kokemukseni perusteella sulkutaivutukset auttavat myös takajalkoja heräämään, kun poni joutuu miettimään mihin ne pitäisi asettaa. Tämä kehittää myös tasapainoa, joka kuulemma on tuntunut heikentyvän. Nähdessäni ratsukon liikkuvan, tajusin mistä on kyse. ”Otetaanko taas jalustimet pois?” kysäisin hymähtäen. Ratsastaja tajusi heti, mistä puhuin. Hän korjasi ryhtiään ja pisti kantapäät alas, sekä otti ohjat kunnolla tuntumalle. Hän oli ajautunut vanhoihin tapoihinsa jostain syystä, joten korjailin hänen asentoaan eri liikkeissä. Pistin ratsukon kokeilemaan niin pohkeenväistöä kuin siirtymisiäkin. Kun sain ratsastajan keskittymään tarpeeksi omaan ryhtiinsä, oli meno todella sujuvaa. Koska ratsastaja oli lipsunut, alkoi ponikin lipsumaan, ja siksi se oli laahannut jalkojaan ja meno oli ollut epävarman näköistä. Sulkutaivutusten vastapainoksi ratsukko sai tehdä myös avotaivutuksia. Tirri alkoi kulkea pikkuhiljaa kauniisti peräänannossa ja oli kuuliainen kaikille avuille. Välikäyntien jälkeen käskytin ratsukkoa taas siirtymisiin. Tällä kertaa keskiravin ja harjoitusravin välillä. Oli upea katsella tamman lennokkaita liikkeitä, kun se nyt tosissaan keskittyi työhön. Alun toheloinnin ja tämänhetkisen menon ero oli valtava. Kun olin antanut ratsukon myös laukkailla hieman, päästin heidät loppuverryttelyille. Kehotin ratsastajaa myös ratsastamaan enemmän maneesissa peilin ääressä, jossa näkee omat asentovirheet helpommin. Lisäksi kannattaa pyytää välillä ulkopuolista kommentoimaan. Loppujen lopuksi olin tyytyväinen ratsukkoon.

Kouluvalmennus (valmentajana Kirsiina)

Johan taas on aikaa kulunut. Viimeksi olin valmentamassa ratsukkoa, eli Tirriä ja sen ratsastajaa, lähes puoli vuotta sitten. Tänä aikana ratsukko on harjoitellut edellisiä harjoituksiamme, sekä osallistuneet kilpailuihinkin. Ylpeydellä kuuntelin, että olivatpa he voittaneetkin joitain!

Tällä kertaa ratsukko oli jo ehtinyt tehdä alkuverryttelyitä saapuessani. Oli kaunis päivä, joten Tirrikin oli hyvällä tuulella. Ratsukko ravaili isolla ympyrällä. Poni hieman pärskähteli samalla ja heilutteli päätään kevyesti. Se oli mielestään jo tehnyt ihan tarpeeksi töitä ja ansaitsisi vapaa-aikaa. Vaan ei, tänään harjoittelisimme siirtymisiä pysähdyksestä laukkaan, toisin päin sekä peruutuksesta raviin. Ratsastaja kuunteli ohjeistustani nyökkäillen. ”Eli ensimmäisenä otat ihan tavallista harjoituslaukkaa, ja tuolla lyhyellä sivulla pysähdyt”, neuvoin. ”Sitten taas pysähdyksestä uusi laukannosto.” Ratsukko nosti kauniin ja hyvällä tempolla kulkevan laukan, josta siirtyi melko nopeasti pysähdykseen – vaan ei tarpeeksi nopeasti, sillä väliin ehti luikahtamaan muutama raviaskel. Laukan nostaminen pysähdyksestä taas sujui kuin tanssi. Seuraavalla kierroksella ratsukko sai koettaa pysähtymistä uudelleen. Meidän sanontamme on ilmeisesti, että toisella kerralla toden sanoo, sillä tälläkin kertaa toinen kerta oli sujuvampi kuin ensimmäinen yritys. Seuraavan laukkapätkän jälkeen kehotin ratsukkoa pysähtymään ja peruuttamaan 5 askelta. ”Muista, ettet vedä, vaan hienoisin pidättein ja istunnalla saat sen peruuttamaan nätisti”, huikkasin jälleen. Vakavailmeinen ratsastaja nyökkäsi taas, ja onnistuikin pidätteissään niin kauniisti, että ne olivat lähes näkymättömiä. ”Ja sitten ravi”, huudahdin. Ratsukko nosti hyvän ravin heti peruutuksesta, eikä tässä ollut mitään moitittavaa. Parin toiston jälkeen annoin luvan heille loppuverryttelyihin, ja he lähtivätkin maastoon vielä. Ensi kertaan!

Kouluvalmennus (valmentajana Kirsiina)

Saavuin jälleen Tirionin tiluksille valmentamaan Tirriä ja sen ratsastajaa. Alkuverryttelyiden ajan, johon kuului muun muassa pohkeenväistö käynnissä, keskustelimme Tirrin edistymisestä. Ratsukko oli kuulemani mukaan jatkanut sulkutaivutustreenejä myös myöhemmin, tasasin väliajoin, ja se oli todella auttanut tamman myötäpäiväongelmassa. Tämä oli kehittänyt Tirrin lihaksistoa niin, ettei laukkakaan tuntunut niin vastahankoiselta. Olin iloinen kuullessani tämän, sillä on aina hienoa nähdä, kuinka ratsukko todella paneutuu ongelmaan ja koettaa sen ratkaista. Alkuverryttelyiden jälkeen jouduimme siirtymään maneesiin. Ulkona oli alkanut tihkuttaa vettä, eikä Tirri todellakaan pitänyt tästä. Se pisti täyden stopin. Ratsastaja joutui ihan todella nousemaan selästä ja taluttamaan tamman maneesille. Siellä hän nousi taas Tirrin selkään ja aloitti pohkeenväistön ravissa opastukseni mukaan. Tätä tehtiin kahdeksikossa, eli aina kokorataleikkaalla väistöt. Kun homma näytti mielestäni hyvältä, ohjeistin heidät menemään kahdeksikkoa harjoituslaukassa, josta siirtyminen keskilaukkaan kentän keskustaa kohti kulkiessa ja uralla takaisin harjoituslaukkaan. Panin merkille, että edellisestä kerrasta myös ratsastajan asento oli kehittynyt paljon, eikä hän tukeutunut enää jalustimiin kuten aiemmin. Tehtävä tosin sai Tirrin innostumaan niin paljon, että ratsastaja joutui ihan tosissaan tekemään työtä pidätellen yli-innokasta tammaa, jotta tämä pysyisi harjoituslaukassa niin vaadittaessa. Tehtävää toistettiin pari kertaa, jolloin Tirrikin ymmärsi jutun juonen ja rauhoittui. Sillä oli hyvä tempo ja se löysi helposti oikean muodon. Tunsin ylpeyttä katsellessani ratsukkoa – viime kerrasta oli todella edetty ja paljon! Koska ratsukolla meni näin hyvin, oli hyvä myös päättää hyvään kokemukseen. Ratsukko lähti loppuverryttelyille ympäri tiluksia.

Kouluvalmennus (valmentajana Kirsiina)

Tirion Tywysoges Calounnau, nimihirviö, jonka nimeä en aio enää ikinä yrittää lausua, saapui tallitytön taluttamana tilusten niin pienemmälle ulkokentälle. Annoin Tirrin lämmitellä itsekseen ratsastajansa kanssa alkukäyntien verran. Tämän jälkeen ohjeistin ratsukon kolmiuralle ravissa, muistuttaen aina mutkissa sisäohjasta ja ulkopohkeesta. ”Kuin tekisit pienen pidätteen sisäkädellä, ja muista myödätä ulkokädellä! Muista myös pitää tuntuma!” huudahdin ratsastajalle. Pieni nainen nyökkäsi vakavana ja noudatti ohjeitani tunnollisesti. Näin ratsukosta, että ratsastajan istunta ei kuitenkaan ollut täysin kohdillaan, joten pyysin heitä tulemaan luokseni. ”Nosta jalustimet eteen”, tokaisin. Ratsastaja näytti hivenen pelästyneeltä jopa. ”Kokeillaan vähän korjata istuntaasi, näytät tukeutuvan liikaa jalustimiin”, rauhoittelin häntä. Tuumasta toimeen, ja niin hän nosti jalustimet pois. Pyysin ratsukkoa nyt kulkemaan pääty-ympyrää vastapäivään ja asetuin itse sen keskelle seisomaan. Ratsastaja nosti ravin hieman epäröiden, ja yhtä epäröiden Tirri lähti matkaan. ”Kädet rennoksi, ja muista ryhti! Kuvittele, että nilkoista roikkuu painot”, ohjeistin jälleen. Ja, jälleen kerran, ratsastaja nyökkäsi tottelevaisesti ja teki työtä käskettyä. Kun ratsastaja rentoutui, rentoutui myös tamma. Se kulki kauniimmin kuolaimella, eikä kaahottanut pää ylhäällä niin kuin aiemmin. Samalla juttelimme muista ongelmakohdista. Sain kuulla, että tamma kulkee hyvin vastapäivään, toisin kuin ratsastajansa, mutta myötäpäivään erityisesti laukka tuntuu hankalalta. Käskin ratsukkoa siirtymään lävistäjälle, vaihtamaan siten suuntaa ja jatkavan pääty-ympyrää toiseen suuntaan. Näin heti, että jo ravissa tämä puoli oli tammalla paljon vaikeampi. Tirri näytti lähes ontuvalta tässä suunnassa. Kehotin ratsastajaa tekemään sulkutaivutuksia. Kyseinen liike kuuluu toki suurempiin luokkiin, mutta se on hyvä osata ja auttaa hevosta taipumaan vaikeampaankin suuntaan. Tätä treenasimmekin tekemällä kahdeksikkoa ympäri kenttää. Lopulta tamma näytti paremmalta myös myötäpäivään kulkiessa, joten annoin ratsukon tehdä loppukäynnit.