Tirion Siani

Päiväkirja- & valmennusmerkinnät

Päiväkirjamerkintä

Pääsin tänään itse pitkästä aikaa Sianin satulaan! Tamma tuntui hyvin pieneltä ja pyöreältä, kun alkuun suuntasin sen turvan pihaportista ulos ja maastoon. Kävelimme noin vartin lenkin, jonka aikana Siani ehti kyllä testata satulassa pysyvyyttäni napakalla sivuaskelsarjalla, mutta onneksi nämä temput eivät siirtyneet kentälle asti, jossa hioin Sianin väistöjä niin käynnissä kuin ravissakin. Tamma tuntui olevan hyvin touhukkaalla tuulella ja olisi tarjonnut viittä eri asiaa samaan aikaan, kunnes jonkinlainen keskittymisen punainen lanka löytyi. Laukkaa innokkaan Sianin kanssa joutuu kyllä työstämään paljon ja tamma tarvitsee kyllä lisää voimaakin, että laukasta saadaan astetta näyttävämpää, mutta onneksi seuraaviin kilpailuihin on vielä reilu kuukausi aikaa.

Päiväkirjamerkintä

Sianin kanssa menee hyvin! Tamma on treenannut tappavan tasaiseen tahtiin keskittyen pääasiassa sileän asioiden hiomiseen ja kehitystäkin on tapahtunut, että Siani ilmoitettiin mukaan ensimmäisiin koulukilpailuihinsa. Nuo kilpailut olivat onneksi kotitallilla, joten kynnys oli huomattavasti alhaisempi ja jo verryttelyssä Siani väläytteli hyviä pätkiä, vaikka se oli myös hieman kummissaan pihamaalla pyörivistä ratsukoista ja trailereista. Radalle Siani meni reippaasti, mutta myöhemmin sen ratsastaja raportoi, että tamma hyytyi keskilinjalle pysähtyessä ja loppurata oli melkoista tervanjuontia. Pätkittäin tämä kyllä näkyi ulospäinkin ja tuomarikin rokotti maahansidotusta liikkeestä paikoitellen, mutta positiivisena puolena Siani suoritti koko radan, ei säikkynyt mitään ja tämän voi ehdottomasti laskea hyväksi ensimmäiseksi kilpailukokemukseksi, vaikka ruusuketta ei tällä kertaa tullutkaan.

Päiväkirjamerkintä

Nuoren Sianin kanssa on jo ehditty tehdä kaikenlaista, mutta tänään oli yksi merkittävimmistä päivistä, kun Siani osallistui ponien kantakirjaustilaisuuteen ja suurena toiveena oli saada melko muhkea kolmevuotias Siani kirjoihin ja kansiin sekä tietenkin ulkopuolisen tuomariraadin mielipide tammasta. Siani oli paikan päällä melko pörheänä, mutta asettui huomatessaan miten muut ponit ottivat rennosti muutamaa höyrypäätä lukuunottamatta. Tällä kertaa rakennearvostelu olikin vaihteeksi ulkokentällä, mutta onneksi sää suosi eikä ponia tarvinnut esittää kuravellissä hurrikaanitason tuulessa. Siani seisoi hienosti ja raviakin irtosi esittäjän pinkoessa minkä jaloistaan pääsi, mutta käyntiosuus jäi varsin vaatimattomaksi. Toivossa oli kuitenkin hyvä elää ja Sianin ryhmän arvostelun jälkeen sen tulokseksi julkistettiin kolmospalkinto.

Päiväkirjamerkintä

Olin itse juuri vuotuisella viikon pituisella lomallani Skotlannissa, kun kotona rupesi tapahtumaan. Useampi tamma rupesi näyttämään varsomisen merkkejä, vaikka niiden lasketut ajat olivat vasta seuraavan kuukauden puolella, joten tallilaisille tuli kiire valmistella kaikki varsomissviitit valmiiksi ja siirtää tulevat mammaponit tutustumaan uusiin kortteereihinsa. Yksi näistä valtavan varsamahansa kanssa vaappuvista tammoista oli meidän ikioma hapannaamamme Lônllus Sian, joka oli astutettu komealla rautiaalla Dewin-oriilla heti tamman saavuttua Tirioniin. Sian ei ollut ensin halunnut antaa laitumelta kiinni, mutta onneksi sekin on sen verran perso porkkanoille, että lopulta tamma oli varsomiskarsinassa ja kamerat viritetty valmiiksi. Itse seurasin Sianin ja muiden tammojen kameroiden lähetyksiä puhelimeni näytöltä yrittäen nauttia samalla sukuloinnista, mutta yöt menivät kyllä varsavahtien vääriä hälytyksiä tarkastellessa, kunnes yksi yö Sianin karsinassa rupesi tapahtumaan.

Tamma oli ollut jo alkuillasta levottoman oloinen ja nyt se kiersi karsinassaan kehää välillä selkeästi arpoen menisikö maate vaiko ei.Väsymys voitto omalla kohdallani ja olin torkahtanut toviksi puhelimen näytöstä loistavaan kalpeaan hohteeseen ja heräsin puhelimeni sointiin. Toisessa päässä sanottiin vain “kamera!” ja tiesin heti, että Sianin varsa oli saapunut ja toden totta, pahnoilla pötkötti märkä, tumma varsa, jonka väriä arvailin mustan ja tummanruunikon väliltä. Kotipuolessa tallimestarimme kävi tarkastamassa varsan päällisin puolin ja näytti kameraan peukkua, josta tiesin tulokkaan olevan hyvin toivottu tamma. Sian ja uusi tulokas saivat olla rauhassa hetken ja melko pian pikkuneiti rupesi yrittämään pystyyn sen emän vielä lepäillessä makuulla. Sian nousi itsekin ylös ja rauhallisesti odotti varsansa saavansa pitkät koipensa sopivasti allensa. Tallimestarimme ohjasi huterasti pystyyn päässytttä varsaa lempeästi oikeaan suuntaan maitobaarille, mutta lopulta yllättävän hapan Sian jouduttiin ottamaan riimuun, että varsa pääsi ottamaan ensimmäiset hörppynsä ternimaitoa. Tässä vaiheessa suljin itse videoyhteyden kotiin ja luotin tallimestarimme ammattitaitoon hoitaa homma kotiin kunnialla. Kotiin palatessani Sianin varsa oli voimistunut jo paljon ja hieman vänkyrässä olleet takajalatkin olivat suoristuneet omia aikojaan. Varsa oli selkeästi emäänsä uteliaampi ja tuli tutkimaan uusia ihmisiä nopeasti ottaen kuitenkin jalat allensa, jos joku uskalsi liikkua liian nopeasti.