Tirion Fflamllyd Ffenics

Päiväkirja- & valmennusmerkinnät

Päiväkirjamerkintä

Sumuinen ja kylmä aamu valkeni hitaan tuntuisesti ja Fenix vaikutti varsin uneliaalta mussuttaessaan aamuheiniään. Tänään oli hieman aktiivisempi päivä edessä, kun Tirionissa järjestettiin ulkopuolisen valmentajan ohjaama kouluvalmennustapahtuma. Fenix oli laitettu ensimmäiseen ryhmää ja ori saikin huilailla vain hetken aamupalansa jälkeen, kun olikin jo aika heittää kamat niskaan ja marssia maneesiin. Ratsukot verryttelivät itsenäisesti ja valmentaja selosti samalla valmennuksen keskeisimmät aiheet ja tavoitteet mihin hän haluaisi ratrsukoiden pyrkivän. Fenixillä tuntui olevan vauhtia töppösissä ja varsinaisten harjoitusten seassa valmentaja teetti ratsukolla myös hieman malttitreeniä. Aktiivinen ratsastus ja valmentajana salamannopeat ohjeet tuntuivat saavan oria hieman paremmin raiteille ja jäitä hattuun minkä ansiosta Fenixin meno rupesi näyttämään todella hyvältä. Puolitoistatuntisen kouluratsastusgrillauksen jälkeen ratsukot pääsivät pälkähästä ja Fenix sai suunnata varusteiden riisumisen sekä jalkojen hoidon jälkeen ulkoilemaan.

Kouluvalmennus (valmentajana Kirsiina)

Tänään saavuin viimeistä kertaa valmentamaan Fenixiä. Omia perinteitäni kunnioittaen, tänään ratsukko suorittaisi koko Helpon A:n radan alusta loppuun. Ratsukon lämmitellessä keskustelimme orin kehityksestä, erityisesti vastalaukasta. Fenix on kuulemma kehittynyt hurjasti, ja on tuonut kilpailuista ruusukkeitakin, hyvin pistein. Odotin todella näkeväni itse heidän suorituksensa. Lämmittelyn jälkeen annoin luvan aloittaa. He tulivat radalle hyvän näköisessä laukassa, vaikka kokenut silmäni näki orin intoilevan hieman liikaa, kuten tavallisesti. Yllätyin, kun ori pysähtyi suoraan oikein ratsastajan tervehtiessä. He jatkoivat rataa pehmeän näköisessä harjoitusravissa. "Otapa vähän ulkokädellä enemmän vastaan", huikkasin pohkeenväistön ohessa. "Ja tähän suuntaan myös, muista käsi!" Ori liikkui niin pehmeän näköisesti, että kaipasin melkein itse sen selkään. Se oli täysin kuulolla nyt, eikä yrittänyt kertaakaan lähteä kuolaimelta. "Älä ennakoi liikaa, muuten ori alkaa myös ennakoimaan kuten tiedät", muistutin ratsastajaa. Ratsastajan toinen suupielli nykäisi nopeasti, hänen keskittyessä täysillä rataan. Lopulta ratsukko taas saapui tervehdykseen laukassa, pysähtyen täydellisesti jälleen kerran. Ratsastaja laski kätensä samalla nyökäten, otti ohjista taas ja kehotti orin käyntiin. Ryhdyin taputtamaan. "Saatan ehkä olla puolueellinen, mutta täydet kympit antaisin jokaisesta osasta! Paitsi laukannostoissa meinaat lähteä edelle, muista, että tämä ori on herkkä ryöstäjä ja lähtee enemmän kuin mielellään liian aikaisin."

Kouluvalmennus (valmentajana Kirsiina)

Oli vielä aamu, kello oli noin yhdeksän, kun saavuin Tirioniin valmentamaan Fenixiä. Aikainen päivä oli pakollinen loppupäivän kiireiden vuoksi. Oli vielä kosteaa yökasteen jäljiltä. Fenix puhisi ja pöhisi, kun ratsastaja talutti oria kenttää kohti. Menohaluja sillä ainakin oli, mietiskelin. Toivottavasti pysyy käsissä paremmin kuin viimeksi, ettei väsytä itseään turhaan. Punttasin ratsastajan orin selkään ja taputin sen kaulaa. Kerrassaan upea poni. Ratsastaja sai jalustimet säädettyä sopivaksi ja kehotti orin matkaavoittavaan käyntiin. Aamuinen aurinko suorastaan sädehti orin karvapeitteellä. Lämmittelyn jälkeen oli tarkoitus harjoitella vastalaukannostoja. Elen, omistaja, oli maininnut aikaisemmin, että ori tuntui hieman ryöstävältä laukannostoissa, sekä vastalaukan sijaan nosti usein myötälaukan, josta sortui ristilaukkaan. Treenasimme siis erityisesti ratsastajan apuja ja niiden selkeyttä. Neuvoin ratsastajaa ensin kentän keskellä ja siirtelin hänen jalkojaan sekä korjasin käsiasentoja. "Selkeät avut, rauhalliset otteet", muistutin ratsastajaa. Parilla ensimmäisellä kerralla ori yritti hieman ryöstää, nostaen etupäätään reilusti ylemmäs kuin pitäisi. Ratsastaja otti molemmilla kerroilla nostot uudestaan, kunnes homma alkoi sujua. Kolmannella kerralla nousi jopa oikea, tai siis väärä, laukka samantien. Nämä vastalaukat selkeästi vaativat enemmän harjoittelua, joten annoin sen kotiläksyksi ratsukolle.

Kouluvalmennus (valmentajana Kirsiina)

Jälleen kerran saavuin Tirioniin, nyt valmentamaan toista kertaa welsh cob-oria, Fenixiä. Fenix oli juuri ratsastajineen saapunut kentälle ja lämmitteli verkkaisessa käynnissä. Ori näytti lähes laiskalta askeltaessaan kaviouralla. Viime kerta oli vain katsaus siitä, kuinka ori kulkee ja mitä tulisi kehittää ja parantaa. Tällä kertaa tulisi oikeasti työskennellä. Samaan aikaan, kun näitä mietiskelin, oli ratsukko siirtynyt raviin, joka oli kaikkea muuta kuin laiskaa. "Pidätteitä pidätteitä pidätteitä, kunnes ne menee läpi!" huusin ratsastajalle. Tämä puristi ohjia lähes rystyset valkoisena, vaikken niitä nähnytkään käsineiden läpi. Lopulta ori alkoi kuunnella näitä puolipidätteitä ratsastajansa pyyhkiessä toisella kädellä pikaisesti otsaansa. Häntä taisi meinata jopa vähän jännittää. Alun temppuilun jälkeen ori kuunteli ratsastajaansa mukisematta. Oli siis aika ryhtyä töihin. Koska ori tuppaa olemaan turhan vauhdikas, olisi tärkeää harjoitella siirtymisiä. Viime kerrallahan nämä sujuivat ihan perustasoisesti, mutta nyt halusin nähdä ratsukon siirtymiset harjoitusravin ja keskiravin välillä, pysähdykset ravista ja siitä raviin ja niin edelleen. Ori puhkui jälleen intoa, ja siirtymisien väliin eksyi hieman liikaa väliaskelia. Toiston toistojen kautta ori rentoutui ja kuunteli. Tämän jälkeen annoin ratsukon laukata kentän ympäri, ja siirtyä puoliympyrälle vastalaukassa. Tämä sujui suorastaan loistavasti, joten päätin lopettaa valmennuksen hyvään onnistumiseen.

Kouluvalmennus (valmentajana Kirsiina)

Huokailin ihastuksesta, kun Fenix ravasi mahtipontisen näköisenä kentällä, puhkuen energiaa. Sen voimakkaat lihakset värähtelivät kiiltävän karvapeitteen alla. Nipistin itseäni kädestä, ihan vain herättääkseni itseni. Olin täällä valmentamassa, en ihailemassa! Ratsastaja käänsi ratsunsa minua kohti ja pysähtyi. "Sä ilmeisesti oot meitä tulossa valmentaa? Fenix alkaa olla valmis, ajattelin etukäteen lämmitellä niin päästään suoraan asiaan", hän tokaisi. Olin tästä iloinen. "Näyttäkääs kaikki askellajit läpi, niin nään missä mennään", kehoitin ratsukkoa. Vaihdot näytti sujuvan hyvin, vaikka innosta puhkuva ori oli selkeästi kova pideltävä ja todella haastoi ratsastajansa. Tiesin, että tämä oli melko tyypillistä Fenixille - vauhtia riitti ja sitä oli vaikea säädellä. Kunnioitukseni ratsastajaa kohtaan kasvoi. "Noniin. Voimaa täynnä näyttäisi ori olevan - miten olisi pohkeenväistö lävistäjällä ravissa, suunnan vaihto ja sama toiseen suuntaan? No, antakaa mennä!" sanoin ratsastajalle. Ratsukko lähti suorittamaan antamaani tehtävää. "Ja sitten nostatte vastalaukan", huudahdin, kun ratsukko oli päässyt pohkeenväistön loppuun. Ratsastaja antoi ratsulleen selkeät avut ja he nostivat yhdessä kauniin laukan, juuri oikein. "No, tämä taisi olla tässä tällä kertaa. Jäähdytelkää rauhassa, nähdään ensi kerralla isompien tehtävien parissa!" Hyvästelin ratsukon ja suuntasin parkkialueelle etsimään autoani.